Jalokaasut (The inert gases)

Jalokaasut: Ryhmä kaasumaisia alkuaineita, jotka eivät muodosta yhdisteitä ja joiden molekyylit sisältävät vain yhden atomin: helium (He), neon (Ne), argon (Ar), krypton (Kr), ksenon (Xe) ja radon (Rn). Kuuluvat jaksollisen järjestelmän viimeiseen ryhmään, joilla on uloimmalla kuorella kahdeksan elektronia eli oktetti.
- Gummeruksen uusi tietosanakirja A-Ö

Näistä kaasuista radonia ei pidetä varsinaisena jalokaasuna, ja sitä ei käytetä haittavaikutusten takia modernissa jalokaasuteknologiassa. Tämä teknologia on uutta ja samalla hyvin vanhaa. Sanotaan että se oli käytössä jo Atlantiksella. Nyt se tekee uutta tulemistaan, paljolti Mestari Hilarionin inspiraation ansiosta.

Jalokaasuja löytyy ilmakehästämme, mutta niiden määrä on kuitenkin hyvin pieni. Yleisin niistä on argon, harvinaisin on ksenon. Sitä on yksi kymmenes-miljoonasosa ilmakehän koostumuksesta. Jalokaasujen kallis hinta selittyy sillä, että niiden ekstrahointi ilmasta on vaikeaa. Näitä kaasuja oli huomattavasti runsaammin ilmakehässä varhaisempien kulttuurikausien Atlantiksen ja Lemurian aikoihin. Esimerkiksi ksenonia sanotaan olleen kolme prosenttia ilmakehän koostumuksesta Lemurialla, missä esimerkiksi kuolemaa ei lainkaan tunnettu.

Jalokaasuilla on monia erikoisia ominaisuuksia. Ne eivät siis muodosta yhdisteitä luonnontilassa. Raskaimpien jalokaasujen atomit ovat suurempia kuin raudan, kuparin tai nikkelin atomit, ja silti nämä hyvin raskaat jalokaasut pysyvät kaasumaisina normaalissa lämpötilassa ja ilmanpaineessa - samoin kuin tietysti kevyemmät jalokaasut.

Kevyin jalokaasu helium voidaan nesteyttää normaalissa ilmanpaineessa jäähdyttämällä se noin neljän asteen päähän absoluuttisesta nollapisteestä, alimmasta mahdollisesta lämpötilasta (-273,15°C). Helium käy kuitenkin lävitse hyvin erikoisen muuntumisen, mikäli jäähdyttämistä jatketaan. Siitä tulee kummallinen "neste", jota tiedemiehet kutsuvat helium II:ksi. Se syntyy noin kahden asteen päässä nollapisteestä. Tässä uudessa muodossa sillä ei ole minkäänlaista viskositeettia, se virtaa spontaanisti eri suuntiin säilytys-astiassaan ja se kykenee lisäksi suorittamaan tiettyjä painovoiman vastaisia temppuja. Tämän lisäksi heliumia ei voida jäädyttää tavallisessa ilmanpai-neessa. Paineen täytyy kohota suunnilleen 27-kertaiseen ilmankehän paineeseen, ennen kuin jalokaasun kiinteä muoto on näkyvissä.

Tieteelle jalokaasut ovat ymmärrettävästi muodostaneet mysteerin, koska ne eivät näytä "kunnioittavan" joitain tieteellisiä lainalaisuuksia. Näyttää siltä, että jalokaasusarjan alkuaineet on jatkuvasti värähtelevässä tilassa, joka on suurempi kuin se mikä voisi olla seurausta pelkästään lämpötilasta. Selitykseksi vaaditaan neljännen ulottuvuuden ominaisuuksia ja eetteritason ymmärrystä.

Erkki Lehtiranta

Smiling Stars, 2002

Lisätietoja jalokaasuista ja jalokaasuteknologiasta:

Cooke, Maurice B: Einstein Doesn¹t Work Here Anymore. A Treatise on the New Science. Marcus Books, Toronto, 1983.

Hilarion:

• The Nature of Reality. Marcus Books, Toronto, 1979.
• Other Kingdoms. Marcus Books, Queensville, 1981.
• Seasons of the Spirit. Marcus Books, Queensville, 1980.
• Symbols. Marcus Books, Agincourt, 1979.
  
  

Jon C. Foxin kotisivut osoitteessa www.hilarion.com. Sieltä löytyy mm. erinomainen ja laaja artikkeli jalokaasuista ja niihin liittyvästä teknologiasta. Jon on keskeinen Hilarionin kanavoija, joka tekee myös henkilökohtaisia kanavointeja.

Jalokaasutuotteita valmistaa Pegasus Products (www.pegasusproducts.com) Coloradossa. Fred Rubenfeld on Pegasuksen johtaja.

Smiling Stars tuo maahan jalokaasueliksiirejä ja -riipuksia; ota yhteyttä info@smilingstars.fi; 0400-761 939.

© Erkki Lehtiranta. Kaikki oikeudet pidätetään. Osittainenkin lainaaminen ilman tekijän kirjallista lupaa kielletty tekijänoikeuslainsäädännön mukaisesti.